Kategoria: Teknologia

Esimerkkejä ammateista, joihin ammattikoulusta voi valmistua

Ammattikouluissa riittää valinnanvaraa. Ammattikoulussa voi opiskella seuraavilla koulutusaloilla:

Humanitinen ja kasvatusala
Kulttuuriala
Luonnontieteiden ala
Luonnonvara- ja ympäristöala
Matkailu-, ravitsemis- ja talousala
Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala
Tekniikan ja liikenteen ala
Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala

Suomessa voi opiskella

Näihin tutkintoihin voi valmistua

audiovisuaalisen viestinnän perustutkinto
autoalan perustutkinto
elintarvikealan perustutkinto
hammastekniikan perustutkinto
hevostalouden perustutkinto
hiusalan perustutkinto
hotelli-, ravintola- ja catering-alan perustutkinto
kaivosalan perustutkinto
kauneudenhoitoalan perustutkinto
kiinteistöpalvelujen perustutkinto
kone- ja metallialan perustutkinto
kotityö- ja puhdistuspalvelujen perustutkinto
kuvallisen ilmaisun perustutkinto
käsi- ja taideteollisuusalan perustutkinto
laboratorioalan perustutkinto
lapsi- ja perhetyön perustutkinto
lentokoneasennuksen perustutkinto
liiketalouden perustutkinto
liikunnanohjauksen perustutkinto
logistiikan perustutkinto
luonto- ja ympäristöalan perustutkinto
lääkealan perustutkinto
maatalousalan perustutkinto
matkailualan perustutkinto
Metsäalan perustutkinto
muovi- ja kumitekniikan perustutkinto
musiikkialan perustutkinto
nuoriso- ja vapaa-ajanohjaajan perustutkinto
painoviestinnän perustutkinto
pintakäsittelyalan perustutkinto
prosessiteollisuuden perustutkinto
puualan perustutkinto
puutarhatalouden perustutkinto
rakennusalan perustutkinto
sosiaali- ja terveysalan perustutkinto
suunnitteluassistentin perustutkinto
sähkö- ja automaatiotekniikan perustutkinto
talotekniikan perustutkinto
tekstiili- ja vaatetusalan perustutkinto
tieto- ja tietoliikennetekniikan perustutkinto
tieto- ja viestintätekniikan perustutkinto
turvallisuusalan perustutkinto
verhoilu- ja sisustusalan perustutkinto
viittomakielisen ohjauksen perustutkinto

Sairaanhoitaja on suosittu ammatti

Ammatteja, joissa edellä kerrotun tutkinnon suorittaneet voivat toimia

ajoneuvoasentaja
artesaani
autokorinkorjaaja
automaalari
automaatioasentaja
autonkuljettaja
cnc-sorvaaja
datanomi
elektroniikka-asentaja
elintarvikkeiden valmistaja
eläintenhoitaja
floristi
hammaslaborantti
hevostenhoitaja
ICT-asentaja
ilmanvaihtoasentaja
kaivosmies
kiinteistönhoitaja
kivirakentaja
kodinhuoltaja
kojeistoasentaja
kokki
koneenasentaja
kosmetologi
kumituotevalmistaja
kunnossapitoasentaja
kuva-artesaani
laborantti
lastenohjaaja
leipuri-kondiittori
lentokoneasentaja
levyseppähitsaaja
lihatuotteiden valmistaja
liikuntaneuvoja
likuntaneuvoja
luonto-ohjaaja
lähihoitaja
lääketeknikko
maalari
maaseutuyrittäjä
matkailupalvelujen tuottaja
matkailuvirkailija
media-assistentti
meijeristi
merkonomi
metsäkoneenkuljettaja
muurari
muusikko
nuoriso- ja vapaa-ajan ohjaaja
painotuotantoassistentti
parturi-kampaaja
prosessinhoitaja
putkiasentaja
puuseppä
puutarhuri
ratsastuksenohjaaja
sisustaja
suunnitteluassistentti
sähköasentaja
talonrakentaja
tarjoilija
toimitilahuoltaja
turvallisuusvalvoja
vaatetusompelija
valumallinvalmistaja
vastaanottovirkailija
verhoilija
viittomakielen ohjaaja
yhdistelmäajoneuvonkuljettaja

Tiedot selviävät Ammattiosaaja.fi -sivuilta. Ammattikouluista puhuttaessa ei ehkä tajuaisikaan, kuinka moneen tutkintoon sieltä voi valmistua ja kuinka monessa ammatissa toimia. Aika monelle tulee mieleen vain merkonomi, auto- ja sähköasentaja-tyyppiset ammatit. Yleisesti myös tiedetään, että esimerkiksi liikuntaneuvojaksi, datanomiksi ja lähihoitajaksi voi valmistua ammattikoulusta. Näihin johtavia tutkintoja lienee tarjolla suurimmassa osassa ammattikouluista. Itse en esimerkiksi tiennyt, että ammattikoulusta voi valmistua viittomakielen ohjaajaksi, muusikoksi, lääketeknikoksi tai kuva-artesaaniksi.

Kaikissa ammattikouluissa ei toki ole tarjolla kaikkea. Moni saattaa vanhoilla päivilläänkin opiskella ammattikoulututkinnon, mikäli haluttuun ammattiin voi opiskella vain ammattikoulussa. Tällaisia ammatteja saattavat olla juuri luovien alojen ammatit ja vaikkapa harvinainen viittomakielen ohjaaja. Muistaakseni viittomakielen tulkiksi voi kuitenkin opiskella korkeammalla koulutustasolla, jonne voi hakea joko ammattikoulu- tai lukiopapereilla.

Poliiseja tarvitaan enemmän

Kummankaan suorittaminen ei ole siis välttämättömyys. Ainakin sanotaan, että ammattikorkeakouluun pääsee yhtä hyvin ammattikoulupapereilla. Yliopistoon pääsystä en niillä tiedä. Ajat ovat voineet siinäkin muuttua, että vaikka ennen sinne ei olisi voinutkaan hakea ammattikoulun päättötodistuksella, nykyisin voi.

Onneksi ainakin se säännös on muutettu, että ammattikorkeakouluun haetaan vain lukion tai ammattikoulun päättötodistuksella. Tänä syksynä ainakin sosiaali- ja terveysalalla pääsykokeisiin päästäkseen täytyi tehdä verkossa esivalintakoe, jonka perusteella kokelaat rankattiin jatkoon.

Työpaikoista niin nykyään niin kova kilpailu, että monelle ei pelkkä ammattikoulu riitä. Ammattikoulun etu verrattuna lukioon on opiskelukammoiselle kuitenkin se, että sieltä saa heti ammatin. Työelämä vie mennessään monen ammattikoululaisen, eikä opintielle enää vaivauduta lähtemään.

Ammattikoululaiset saattavat yltää heti parempiin palkkoihin kuin lukiolaiset kesätöissään. Myöhemmin korkeammalle itsensä kouluttaneet menevät kuitenkin ansaintapolitiikassa ammattikoululaisia edelle. Esimerkiksi yliopistokoulutuksesta saanee aina palkanlisää, ja työnsaantikin on paljon helpompaa kuin vaikka samasta paikasta ammattikorkeakoulun saatikka ammattikoulutodistuksella kilpailevalle.

Maailma muuttuu kokoajan, ja myös tubettaminen on joillekin ammatti tänäpäivänä. Katso tästä suositun tubettajan video tubettajan ammatista: 

Suomen ammattikorkeakoulut näet listattuna tästä osoitteesta:
https://opintopolku.fi/wp/ammattikorkeakoulu/

Kannattaako pienellä yrityksellä olla nettisivut?

Nettisivut ovat sitä, mitä nykysin jokainen kaipaa. Oli kyseessä sitten itse pienyrittäjä tai asiakas. Netti, se vaan yksiselitteisesti on nykypäivää.

Menestyvä yrittäjä

Asiakas kannattaa

Netissä pyörii nykyisin niin nuoret kuin vanhatkin ihmiset. Olkoon kyseessä sitten kynsistudio tai rakennualan yritys, niin nettisivut ovat asiakkaalle tärkeät. Netin kautta löytää paljon tietoa yrityksestä ja netistä asiakkaat paljon hakevatkin tietoa.

Nettisivut luovat myös asiakkaalle turvallisuuden ja luottamuksen tunnetta. Jos yrityksestä ei löydy hiventökään tietoa netin kautta, saattaa asiakkaan kiinnostus yritystä kohtaan lopahtaa täysin. Onhan pienyrityksen omat nettisivut myös mainontaa yritykselle.

Näppärä netti

Netin kautta pienyrittäjä saa todellakin mainostettua itseään asiakkaille ja nykyisin ihmiset ottavat helposti netin kautta yhteyttä yrittäjään. Olkoon kyseessä sitten tarjousten kyseleminen tai ajan varaaminen valokuvaukseen, niin netin kautta asian saa näppärästi hoidettua. Pienyrittäjän kannattaa omille nettisivuilleen laittaa yhteystiedot ja yhteydenottolomakkeet helposti näkyville, jotta asiakkaan kynnys yhteydenottoon on helppoa.

Menestynyt verkkokauppa

Yrittäjä

Yrittäjän kannalta asia saattaa näyttäytyä erilaisessa valossa. Onhan nettisivujen ylläpitämisessä aina oma hommansa, etenkin jos sivustoa ylläpitää itse. Kaiken muun työn lisäksi pitää siis huolehtia siitä, että sivusto on ajan tasalla. Puhumattakaan siitä, että asiakkat ottavat yrittäjään yhteyttä netin kautta. Silloin pitää vielä huolehtia siitä, että asiakkaiden yhteydenottoihin vastataan mahdollisimman nopeasti, koska sitähän asiakas odottaa. Jos asiakkaan on helppo ja nopea olla pienyrittäjään yhteydessä netin kautta, myös nopee vastausta odotetaan yrittäjän puolesta.

Kallistako?

Pienyrittäjä saattaa olla sitä mieltä, että nettisivujen ylläpitäminen on liian kallista. Varsinkin silloin, jos sivuston ylläpitämiseen ei itsellä ole resursseja. Palvelun joutuu ostamaan toiselta yrittäjältä ja tehdä sopimuksen sivuston ylläpidosta. Ei nettisivujen ylläpitäminen siis pienyrittäjällekään täysin ilmaista ole. Yrittäjän kannattaakin punnita onko nettisivujen ylläpitämisestä silkkaa hyötyä vai liikaa rasitetta ja kustannuksia.

Kuitenkin jos miettii kustannuksia vuositasolla, niin eivät ne hirmu korkeaksi nouse. Domainin hinta vuodessa on jotain 10-15€ välillä ja laadukaskin webhotelli sivujen parkkipaikaksi maksaa n. 100€ vuodessa. Jos siis laskee pyöreästi 10€ kuussa nettisivujen hinnaksi, ei mielestäni suhteutettuna sivuista saataviin hyötyihin tämä ole mitenkään kallista.

Nettikauppa

Jos kyseessä on pieni putiikki, joka myy hyödykkeitä asiakkaalleen, nettisivut ja etenkin nettikauppa kannattaa kyseiseltä sivustolta löytyä. Nettishoppailu on äärimmäisen helppoa asikkaan kannalta, mutta nettikaupan ylläpitäminen taas vaikeaa yrittäjän kannalta. Yrittäjän kannattaa kuitenkin pienellä varastolla lähteä kokeilemaan siipiään myös nettikaupan kautta. Jokainenhan sen tietää, ettei voi voittaa jos ei uskalla koittaa.

Lue myös: Mistä tietää, että nettishoppailu on turvallista? http://www.menaiset.fi/avainsana/nettishoppailu

Navigation