Mistä huomaat, jos asunnossasi tai talossa on ylimääräistä kosteutta?

Kosteusongelmat yleistyvät Suomessa

Kosteusvaurio on yleinen vitsaus suomalaisissa kodeissa. Yleensä syynä on suunnitteluvirhe, huonojen materiaalien käyttö ja huolimaton työ, kertoo Rakentaja-lehti.

Toisaalta asunnon liian korkea ilmankosteus voi aiheuttaa homeiden kasvua. Home vaatii kosteutta kasvaakseen. Jos vesi ja kosteus pääsevät paikkoihin, joista ne eivät pääse pois, eivätkä kuivu tai tuuletu, ovat homekasvun edellytykset olemassa. 

Kosteusvaurion havaitsee yleensä silmämääräisesti. Maalit, muovimatot ja tapetit irtoilevat tai parketit tummuvat. Homeen tuntee usein ummehtuneena maakellarimaisena hajuna. Asukkailla voi olla homeen aiheuttamaa oireilua, kuten hengitysvaikeuksia. Jos näitä ilmenee ollenkaan, kannattaa ehdottomasti keskustella isännöitsijän ja vuokranantajan kanssa sekä tilata ammattilaisen tekemä kosteusmittaus asuntoon. Kun ongelmiin päästään käsiksi ajoissa, ovat toimenpiteet yleensä huomattavasti halvempia, kuin vitkutellessa.

Home altistaa näille oireille

Näistä oireista tunnistat, että olet voinut altistua homeelle: yleensä aluksi ohimeneviä silmien ja hengitysteiden ärsytysoireita homealtistuksen yhteydessä, lisääntynyt hengitystieinfektioiden määrä, poikkeava väsymys ja usein päänsärkyä, homealtistus nostaa osalla potilaista verenpainetta ja pulssia, pienelle osalle astma ja paheneva hengenahdistus sekä harvoille radiologisia keuhkomuutoksia, gastrointestinaalioireet: mahavaivoja ja ripulia, fibromyalgiatyyppisiä lihas- ja niveloireita, harvoin selvä reumasairaus, iho-oireita: punoitusta, petekkioita ja joskus ihovaskuliittiakin, kasvojen alueen herpesinfektiot lisääntyvät, neurologisia (kipu)syndroomia, raajojen puutumisia yms.

Noin puolelle tulee jatkossa monikemikaaliyliherkkyys (MCS).

Homevaurion tutkimuksilla pyritään selvittämään nimenomaan vaurion syy, laajuus, vakavuus ja aiheuttaja. Korjaukset eivät onnistu ellei tiedetä, mistä kosteus ja homehtuminen johtuvat. 

Pelkkien vaurioiden korjaaminen ilman niihin johtaneiden syiden poistamista johtaa ongelman nopeaan uusiutumiseen. Vauriokohtia ei pidä vain peittää, vaan kosteusvaurion ja sen synnyttämän homekasvun syy on poistettava. Korjaa kosteus- tai homevauriot välittömästi. Korjauksen laiminlyönti kostautuu ja moninkertaistaa ongelman.

Remontti tulee tehdä oikein

Nämä rakennusratkaisut ovat riskialttiita homeen kannalta

Eri aikakausien rakenneratkaisut ovat aiheuttaneet rakennuksille kosteusriskejä. Tyypillisiä riskipaikkoja ovat Rakentaja-lehden mukaan tasakatot, salaojien puuttuminen, kevytrakenteiset kylpy- ja pesutilojen seinät, riittämättömät vedeneristeet, maavaraisten lattioiden puutteellinen veden nousua katkaiseva kerros, huonosti tuuletettu alapohja, puisten seinien ulottaminen lattia- tai maanpinnan alapuolelle, riittämätön rakenteiden tuuletus tai huonosti toimiva ilmanvaihto.

Kiinnitä huomiota näihin seikkoihin

Ainakin näihin seikkoihin huomiota kiinnittämällä voit ehkäistä ja tunnistaa homehaittoja.


1. Tuntuuko jossain homeen hajua? Missä? Selvitä syy. 


2. Tiivistyykö ikkunoihin kosteutta? Se viittaa huonoon ilmanvaihtoon. Ulkolasin sisäpintaan tiivistyvä kosteus on merkki huonetilan liiallisesta ylipaineesta. 


3. Näkyykö parketissa tai muussa lattiapäällysteessä tummumista tai värimuutoksia? Se voi olla merkki 
vakavista kosteusongelmista. 


4. Näkyykö irtoilevia muovitapetteja, laattoja, kupruilevaa maalipintaa, turvonnutta levyä tai rakoja ja halkeamia? Kylpy- ja pesutilat ovat riskialttiita.

5. Kertyykö ulkoseinien vierille vettä? Se valuu helposti rakenteisiin.

 
6. Toimiiko sadevedenpoisto talvellakin?

 
7. Onko ulkopuolen maanpinta selvästi lattian pintaa alempana? Jos ei, vesi voi päästä rakenteisiin. 


8. Mikä on putkiston kunto? Pyöriikö vesimittarisi, vaikkei kulutusta ole? Se on merkki vuodosta vesiputkistossa. 


9. Pitääkö lämmitysverkostoon jatkuvasti lisätä vettä? Se on merkki vesivuodosta 
lämmitysvesiputkissa.

Kosteusvaurio voidaan tunnistaa esimerkiksi ylimääräisen veden aiheuttamista kosteusjäljistä. Näitä ovat esimerkiksi rakennusmateriaalien muodonmuutokset, kuten pinnoitteiden irtoaminen, värimuutokset tai materiaalin turpoaminen sekä kalkkihärmän esiintyminen tiili- tai betonipinnassa. Rakennuksen liiallinen kosteus voidaan myös todentaa sähköisillä mittalaitteilla. Mikrobivaurio on myös lähes varma merkki kosteusvauriosta, selviää Wikipediasta.

Rakennusten kunnon arviointiin on olemassa monentasoisia menetelmiä ja palveluja. Kosteusvauriokuntoarvio on rakennustekninen tarkastus, jossa selvitetään rakennuksen kunto kosteusvaurioiden varalta. Tarkastuksessa käytetään aistinvaraisia menetelmiä, eikä pintoja rikota. Rakenteiden liiallinen kosteus osoitetaan pintakosteuden osoittimilla.

Kuntotutkimuksessa selvitetään muun muassa rakenteiden ja koneteknisten järjestelmien kunto. Pintarakenteita saatetaan avata ja käyttää laboratoriotutkimuksia. Kuntotutkimuksella saadaan tarkempaa tietoa rakennuksen kosteusteknisestä kunnosta kuin kuntoarvioilla, Wikipedia kertoo.

Navigation